Lettuja ja suklaasmuutia

Tervehdys! Etelä-Euroopan reissut reissattu, juuri kotiuduttu ja seuraava vielä pitempi reissu edessä huomisesta alkaen, tällä kertaa kotikonnuille Suomeen, ja vähän Ruotsiinkin. Etelä-Ranskassa, Espanjassa ja Roomassa pari viikkoa takaperin tarvitut hellevaatteet on tosin vaihdettava talvikamppeisiin ja sitä myötä kokoa isompi matkalaukku on tarpeen.

Matkalta päällimmäisiksi jäivät mieleen Barcelona kokonaisuudessaan, Ranskan Rivieran  pikkukaupungit ja Pariisin Montmartren kahviloiden tunnelma. Tuli myös nautiskeltua Voy Alimenton ihana lounasmenu, vinkeistä kiitos Jutalle 🙂 Oli mukava käydä Pariisissa ensimmäistä kertaa sillä mielellä että vaan kuljeskelee ja nauttii fiiliksestä ja hyvästä ruoasta, shoppailee hiukan ja juo kahvia sekä ihanaa ranskalaista siideriä. Aiemmat visiitit ovat menneet lähinnä nähtävyyksiä juostessa.

Kotona olen sen sijaan nauttinut ihan vaan olemisesta, rennosta treenailusta ja etenkin kokkailusta. Vaikka kuinka rakastankin syödä ravintoloissa, on ihana taas päästä omaan keittiöön ja luoda suoperterveellistä sapuskaa aamusmuuteista runsaisiin salaatteihin ja raakasuklaaseen 🙂

Viimeisen kotoilupäivän kunniaksi, ennen uutta reissuun lähtöä olen nautiskellut suklaapirtelön ja lounaaksi täytettyjä lettuja, gluteenittomana kuten aina. Pitkällisen testailun jälkeen olen tykästynyt tähän lettureseptiin ylitse muiden, ja se sopii niin suolaisten kuin makeiden täytteiden kanssa!

Ainoa potretti ennenkuin katosivat parempiin suihin 🙂

Gluteenittomat Lettuset

5 dl oman mielen mukainen mix: kookosmaitoa/maitoa/vettä/kermaa

2 munaa

1 dl riisijauhoa

1 dl tattarijauhoa

1 tl suola

1 tl kookossokeri

1/2 tl psyllium

Turvota taikinaa 15-30 min, lisää pari ruokalusikallista kookosöljyä.  Paista kuumalla pannulla kookosöljyn kera (tarvittaessa).

Itse laitan aina letun käännettyäni muutaman siivun juustoa ja/tai kinkkua sulamaan sen toiselle puoliskolle, ja sitten käännän letun puolikuuksi kun otan sen pannulta pois. Cheddar ja gouda toimivat superhyvin 🙂

Makeisiin versioihin laitan yleensä mustikkaa ja vaahterasiirappia.

suklaasuukko

Suklaasuukko

2 dl haaleaa pakuriteetä tai vettä (tai mix)

1/2 dl hampunsiemeniä

3 rkl kaakaojauhe

1/2-1 avokado (toimii ilmankin!)

1 jäinen banaani

2 rkl vaahterasiirappi tai mieleinen makeuttaja

rip. suolaa

(pari jääpalaa)

Blendaa ainekset silkkiseksi smuutiksi. Sekaan/päälle myös kaakaonibsejä halutessa, kruunaavat tämän.

 

Suklaatia vol. xx

Nannaa suklaata valmistui taas, tällä kertaa jotain ihanan vanoffen ja normi tumman väliltä!

Erilaisia versioita tuli testattua, ja ykköseksi nousi paahdetuilla mulpereilla höystetty vanoffe! Hyvää oli myös kaakaonibseillä, luomumarsipaanilla, paahdetulla taatelilla tai rouskuvalla itsetehdyllä myslillä ryyditetty herkku. Puolet kookoksella ja tocolla jatketusta perusmassasta jatkojalostin tummemmaksi suklaaksi kaakaojauheella, ja niistäkin tuli hirmuhyviä. Jonkinmoinen kerrosversio viitseliäänä päivänä olisi aika unelma näissäkin!

Tuunattu Vanoffe

1 dl kookosöljyä

2 dl kaakaovoita

1 tl vaniljaa

ripaus suolaa

2 rkl hunajaa

1 rkl palmusokeria

2 rkl toco

1,5 dl lucuma

Sulata kookosöljy ja kaakaovoi ja lisää ensin makeutus/mausteet, sitten jauheet. Maistele itsellesi sopiva makeus.

Valuta muotteihin ja lisää halutessasi höysteitä, esim. kuivahedelmiä, nibsejä tai kookosta. Voit käyttää osan massasta tummempaan versioon lisäämällä n. 1/2 dl kaakaojauhetta.

Näillä eväillä tämä lähtee huomenna kiertämään naapurimaita Ranskaa ja Italiaa, pieni Epsanjankin visiitti tulossa! Hyvää lomaa minulle! 🙂

Superia!

Tämän aamun smuutia hörppiessä… Sekaan meni teepohjaan marjoja, romainea, chia-hyytelöä, inkivääriä, kanelia, puolikas banaani sekä reilut lusikalliset chlorellaa, tulsia ja savea… niin ja sitruunapala -jämä aamun sitruuna-msm-suola-vedestä!

Joka aamun rutiini on tuo 1/2 l haaleaa vettä johon sekoitan ripauksen kunnon suolaa, puolikkaan sitruunan mehun ja n. 2 tl MSM-jauhetta. Olen juonut tätä nyt miltei vuoden, ja päässyt eroon aina aiemmin vaivanneista kipeistä lonkankoukistajista. Kipeytyvät siis treenatessa, ja varsinkin isommilla vaelluksilla tai juostessa useamman kerran viikon aikana. Ensimmäisen kerran ilmoittivat itsestään joitain vuosia sitten kun en vielä ymmärtänyt antaa kropalle paussia vaan vaelsin isoja vuoria monena peräkkäisenä päivänä kesän lopuksi. Ärtyivät niin pahasti että joka askel sattui seuraavat 5 viikkoa ja sain heittää hyvästit suomiloman juoksutreenaukselle… Sen jälkeen olen osannut toki varoa, mutta monesti on tarvinnut himmata kun olen pelännyt juuri tämän ”rajan” yli menemistä. Nyt olen MSM:n kanssa jopa todella kokeillut rajojani, mutta ne eivät vielä ole tulleet vastaan! 🙂 Mikään muu ei ratkaisevasti ole muuttunut, eli voin todella suositella jos jollain on jatkuvia vaivoja esim. nivelten, lihasten tai jänteiden kanssa.

Aloitin Cocovin OptiMSM-jauheella, ja nyt on käytössä Fitnessfirstiltä tilattua, en ole huomannut mitään eroa.

Käytän ns. superfoodeja jatkuvasti smuuteissa ja leivonnassa, ihan fiiliksen mukaan. Nyt on ollut Tulsi (”pyhä basilika”) smuutissa jo viikon verran kun tuntuu että kaikki ympärillä ovat kipeitä, ja itselläkin meinaa olla vähän sellaisia tuntemuksia… mutta en suostu tulemaan kipeäksi!  Enkä ole ollutkaan vuoteen kipeänä.

Maca on mukana ”kuureittain”, eli n. 3 viikkoa kerrallaan ja sitten saman verran paussia. Toki otan sen mukaan muulloinkin jos on vaikka rankka päivä tiedossa, sen sanotaan lisäävän suorituskykyä ja auttavan palautumaan adaptogeenisten ominaisuuksiensa vuoksi.

Ashwagandhalla on vähän samoja ominaisuuksia mitä Macassa ja Tulsissa. Se oli yksi ensimmäisistä tuttavuuksistani, ja edelleen kaapissani. Yritän vaihdella vähän eri fuudien välillä jottei kroppa totu liikaa yhteen. Ashwagandha sopii muuten oikein hyvin esim. raakasuklaan joukkoon maistumatta lainkaan läpi!

Ohranorasjauhe on ollut viherjauheeni jo pitkään. Yleensä käytän smuuteissa oikeaa vihreää kuten pinaattia, selleriä tai salaattia, mutta tämä on hyvä korvike jos ei kaapissa muuta ole tai on vaikka reissun päällä! Ohranoras sisältää runsaasti A-vitamiinin esiastetta, betakaroteenia, foolihappoa, B1-, B2-, B5-, B6- ja C-vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, rautaa, kuparia, fosforia, mangaania ja sinkkiä, puhumattakaan monista entsyymeistä ja antioksidanteista. Huh! Siinä on melkein kaikkea.

UUSIN tuttavuuteni on kuitenkin tänäkin aamuna smuutiin livahtanut Chlorella! Kova kehuminen monellakin eri taholla sai minut viimein tilaamaan tätä leväjauhetta. C sisältää enemmän lehtivihreää kuin mikään muu kasvi tällä pallolla. Lehtivihreä stimuloi kasvua, aineenvaihduntaa ja hengitystä, edistää punasolujen muodostumista sekä ravinteiden imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Tekee hyvää aineenvaihdunnalle ja edistää suolen toimintaa. Lue lisää vaikka täältä! Chlorella uppoaa smuutiin melko hyvin maistumatta läpi, mutta olen kokeillut myös mehuna sitruunan/appelsiinin tai omenan/sitruunan kanssa. Menettelee niinkin, mutta kyllä levän makuun täytyy tottua 🙂

Vaihtelevien smuutikavereiden lisäksi otan D-vitamiinia päivittäin, ja magnesiumia raskaitten treenien/vaelluksien jälkeen. Siinäpä ne, kuuluvat arkipäivään jo kohtalaisen tiiviisti ja huomaamatta! Kuten sanottu, en ole sairastellut sen jälkeen kun aloitin lisäämään supereita ruokavaliooni, ihoni on parantunut ja mielialakin on ollut yleisesti ottaen korkeammalla, kuten myös suorituskyky. Toki kaikki on monen asian summa, mutta kun keho voi hyvin, empä näe syytä jättää näitä poiskaan 🙂

Ihanaa päivää!

Quiche eli piirakka

Olen pariinkin otteeseen bongaillut hyviä (=helppoja ja maukkaita) reseptejä monkeyfoodista, ja tässä mainostettakoon taas yhtä niistä, sekä sen jatkojalostettua versiota. Herkku-quiche syntyy normipohjan sijaan riisin päälle, alkuperäinen ohje täällä, ja kuvaa omasta tekeleestä tunan, paprikan ja fetan kera tässä:

Tämähän on kerrassaan nerokasta jämäruokaa tyylillä hävikistä herkuksi, ja siitä se idea sitten lähtikin! Tein eilen samaa kvinoan tähteistä, ja yhtä maukas piiras syntyi.

Eli:

Jämät edellisen aterian keitetystä kvinoasta (n.4 dl pikkuvuokaan)

1 muna

Sekoita ja taputtele lusikalla mössö vuokaan. Itse käytin tavallista pientä irtopohjavuokaa paremman puutteessa, ja lätkin seosta korkealle reunoillekin. Esipaista 180C 10 min.

Täyte:

Sopivasti seuraavia:

Tonnikalaa, paprikakuutioita, sipulia, fetaa

Tai

Pekonikuutioita, paprikaa, kesäkurppaa, (fetaa)

Täytteeksihän voi laitta ihan mitä vain mieltymysten ja jääkaapin sisällön mukaan, tässäkin voi heitellä jäkiksen jämät mukaan piiraaseen 🙂

Päälle hulautin seoksen, jossa 1 muna, kermaa (tai kookosmaitoa), loraus maitoa/vettä ja desin verran juustoraastetta. Suolaa ja pippuria. Paista 180 C n. 45 min. Paranee vain jäähtyessään joten kannattaa tehdä iso piiras myöhempiä narkkimisia varten…

Tahinikana-linssiwokki

Myönnän, kuulostaa melko erikoiselta, mutta oli oikein hyvää! Valmiina kokkaukseen oli pari pv itäneet vihreät linssit (muista huuhdella useasti)

Marinoi kanaa pari tuntia jääkaapissa seuraavassa sekoituksessa:

(500g kanaa)

1 tl chili

2 tl inkivääriraaste

2 valkosipulin kynttä

2 tl korianteria

2 rkl tahinia (itse tehty paahdetuista siemenistä ja tilkasta sesamöljyä)

2 rkl sitruunan mehua

seesamöljyä ja suolaa

Kuullota porkkana-, paprika- ja sipulisuikaleita, tuoretta basilikaa  ja vaikkapa herkkusieniä kookosöljyssä, lisää kanat, tai paista ne erikseen siirtäen kasvikset sivuun hetkeksi. Lisää lopuksi vielä reilusti idätettyjä vihreitä linssejä, pidä halutessasi pannulla se hetki että hieman lämpenevät. Ja ääntä kohti!

Delizie

Niinä paljon puhuttuina tunnelmallisina syysiltoina voi nautiskella vaikkapa italialaisia herkkuja. Saimme tuliaisina ehtaa tavaraa eräältä viinitilalta, ja juustojen, rypäleiden sekä viinin kylkeen tekaisin hamppuvoita ja kesäkurpitsaleipää. Kylkeen vähän pähkinöitä, vihanneksia ja hillokkeita…namnam!

Jälkiruoaksi voi napata pakkasesta näitä i h a n i a pihlajanmarjasuklaateja. Pakkasesta siksi, että mielestäni ne todella ovat ekstraihania kohmeisina suuhun sulaessaan ❤

Syksyn uudet tuttavuudet

Stallone ja Bob Marley

Mieletöntä aina vaan joka syksy liikkua luonnossa joka yhtäkkiä vaihtaa väriä, lehdet alkavat rapista jalkojen alla, ilma tuntua kuulaan kirpeältä… Melkein sanoisin että ilmassa alkaa tuoksua talvi. Nämä kuvissa esiintyvät kaverit painuvat myös talven viettoon -alpakat pihattoonsa ja murmelit sekä salamanterit syville unten maille.  Henkilökohtaisesti olen aina huumassa vuodenaikojen vaihtumisesta, oli se sitten talvesta kevääseen tai kesästä syksyyn, joka kerta on ihanaa kun luonto muuttuu!

Vuodenajan vaihtuminen vaikuttaa niin moneen asiaan arjessakin; talven tullen saa pukeutua ihanan lämpimiin pörröisiin villapaitoihin ja talvisaappaisiin. Kesän tullen on vapauttavaa kuoriutua noista vermeistä ja kulkea niin vähissä vaatteissa kuin uskaltaa. Itselläni työkuviot  muuttuvat täysin kesän ja talven välillä, ja syksyisin sekä keväisin on se pieni hengähdystauko välissä, useimmiten jonkinmoisen reissun puitteissa.

Harrastukset muuttuvat. Kesän vaellus, ratsastus ja juoksu vaihtuvat lasketteluun. Salitreeni sekä kotijooga pysyvät säännöllisen epäsäännöllisesti mukana vuoden ympäri. Talven aikataulu on intensiivisempi, eikä vapaa-aikaa ole samalla lailla. Matkatyö toki piristää läpi sen pimeimmän talven, vaikkei se täälläpäin maailmaa olekaan ihan niin pimeä kuin Suomessa. Rakastan tätä vaihtelua, monella elämän osa-alueella.

Olin itseasiassa aikeissa kirjoitella hyväksi havaitsemistani luonnonkosmetiikkatuotteista, mutta sen sijaan päädyin höpöttämään jälleen kerran syksystä ja lataamaan kuvia laamoista ja jyrsijöistä. Hmm… no, eläinkuvissahan on vaan yksinkertaisesti jotain vastustamatonta, ja ne saavat miltei poikkeuksetta hyvälle tuulelle :)Nyt painun kävelylle ihastelemaan niitä syksyn värejä ja tuoksuja! Tässä vielä muutama hymyilemään laittavan suloinen pikkukaveri:

Leipäuuni kuumana

Tänä aamuna luin Monkeyfood-blogia, enkä voinut vastustaa Merin ”voisko joku kokeilla?”-pyyntöä vuolaan tattari-kesäkurpitsakakun kehumisen perään 🙂 Varsinkaan kun jäkiksessä oli kesäkurpitsaa ilman käyttötarkoitusta…

Tässä siis, tattis-kesiskakkua Monkeyfoodin reseptillä, tosin omani leivoin voilla öljyn sijaan ja siemeniksi vuoan ”jauhottamiseen” meni vähän kaikkea kuorituista hampuista kurpitsansiemeniin! Pähkinöinä käytin puolet parapähkinää, puolet cashewta. Omani ristin myöskin kakun sijaan leiväksi, ja pistin ääntä kohti voin ja juuston kera 🙂

Raakana…

…ja 55 min myöhemmin

Ja mikä on tuomio? Meri on todella nähnyt vaivaa tämän kehumiseen monessa eri postissa, joita en ehkä kaikkia ole edes lukenutkaan…

Ja ihan aiheesta, herkullista tavaraa! Ja mikä parasta, todella helppo tehdä. Tattari on yksi omista suosikeistani, ja toimii tässä täydellisesti. Kesäkurpitsa antaa keveyttä ja pähkinät sekä rusinat makua. Mieletön yhdistelmä voin ja/tai juuston kanssa lämpimänä 🙂 Oma versioni ei ollut kovin makea steviasta huolimatta, ehkä siksi leipämäisempi mielleyhtymä. Myös porkkanaversio menee taatusti kokeiluun, ja ehkäpä joku viritelmä idätetynkin tattarin kanssa…

Omenaa ja kanelia aamuun

Ihanaisen syksyinen aamu aamusmootia myöten! Pari omppua, pala inkivääriä, kanelia, kardista, pari rkl chia-hyytelöä, pari taatelia, (1 tl ashwagandhaa ja 1 rkl tocoa sekä kookosjauhoa) ja vettä/manteleita.. namnam. Ja entistä namimpaa tuli kun ihan kuvausta varten ropsautin sekaan vähän eilen tekemääni (ja postaamaani) mysliä! Autuus!

Päivä näyttää harmaimmalta aikoihin, mutta mulla on loma ja painelen kohta intoa puhkuen salille! Reppuun kamppeet ja uusi treenilehti, matkalla ehkä vähän myysausta suosikkikahvilassa cappucinon verran niin nousee rauta entistä paremmin 😉

Varasin myös pedikyyrin huomiseksi, luksusta! Vaelluksesta meinaa aina mennä kesän aikana varpaat kovettumille, jotka on lopulta ihan arat. Kokemuksesta tiedän jo etten tarvitse lääkäriä ja voiteita vaan kunnon pedikyyrin josta kävelen ulos vauvanpehmein jaloin! Kotikonsteilla (lue: raspi ja rasvat) olen selvinnyt kesän yli, mutta nyt tarvitaan se kunnon hoito kauden lopuksi. Ja sen jälkeen pystynkin sitten ottamaan taivaallisen jalkahieronnan… ❤

Syksy keittiössä

Villasukat, huppari, lämmin uuni sohvan vieressä, pimenevä syysilta ja hyvää musiikkia. Unohtamatta reissusuunnittelua internetin ihmeellisessä maailmassa. Ei hassumpaa, aloitin myös pitkän loman kuten joka syksy. Talvikautta odotellessa.

Sesonkimarja on puolukka. Puolukkapuuro eli marjapuuro oli lapsuuden inhokkiruokia, mutta kuten niin monen muunkin ruoan kanssa, suhde siihen on muuttunut kovasti vuosien lisääntyessä. En tiedä miten perinteinen normiversio valmistetaan, sillä ensimmäinen omatekoinen oli tämä raakatuotos:

Puolukkapuuro

Muutama desi idätettyjä tattarinjyviä

sopivasti puolukkaa

Ripaus suolaa ja kanelia

Hunajaa maun mukaan

Hurruuttele blenderissä pehmeäksi puuroksi ja lisää tarvittaessa hieman vettä tms. nesteeksi, myös liraus kookosöljyä maistuu hyvälle.

Tarjoa sellaisenaan, mantelimaidon kera tai vaikka jugutyyliin hampunsiemenillä tai myslillä.

Myslistä puheenollen, tänään valmistin uutta rouskuvaa versiota. Sekoitin mulpereita, tattarihiutaleita, siemensekoitusta (mm. auringonkukansiemeniä ja kurpitsansiemeniä), rusinoita, amaranttipopseja, taateleita ja 1/2 dl kookosöljyä pellille. Uunitus 125 C joku puoli tuntia ja ihanan rapsakka mysli on valmis nautittavaksi ja purkitettavaksi!

Samalla uunin käytöllä valmistui vielä toinenkin syysherkku, toffeinen omenapiiras muunneltuna eräästä viime aikoina löydetystä Outin huippureseptistä. Painelin pikkuvuokiin kanelilla ja kardemummalla ryyditettyä Blondies-taikinaa, esipaistoin vartin, ja lykkäsin päälle kanelilla, hunajalla, neilikalla ja kardemummalla maustettuja omenakuutioita. Seassa oli myös vähän hampunsiemeniä ja cashew-rouhetta. Toinen vartti, päälle kermavaahtoa, kookosmaitoa tai vastiketta ja ääntä kohti!

Syksyiset pikkupiiraat